Hurrilan jengi kävi Agility.ax:n viikonloppukisoissa Maarianhaminassa. Ohjelmassa oli viisi kisaa eli perjantaina hyppäri, lauantaina kaksi agilityrataa ja yksi hyppäri ja lopuksi sunnuntain huviksi hyppäri. Kisapaikka oli Baltichallenin ulkokentällä nurmikolla. Kisapaikka oli todella miellyttävä ja kisat hienosti järjestetty. Kansainvälisen tunnelman loi ruotsalaistuomari Kjell Pettersson, joka tuomaroi kaikki kolmosluokkalaisten lauantain radat, meidän perjantai- ja sunnuntaihyppärit hoiti Eija Berglund.

Ilma suosi koko viikonlopun ajan ja saimme nauttia aivan uskomattomasta helteestä ja trooppisista öistä! Mikä ihana loppu tähän kesään! Ilma vaati tietysti paljon kisailijoiltakin kun hiki valui koko ajan ja piti olla tarkka, ettei nestehukka yllätä. Perjantaiillan kisa tuntui sen takia mukavalta kun lämpöä oli mutta ei auringonpaistetta. Berglundin hyppyrata näytti ensin kauhean kimuranttiselta ja vaikealta, mutta tutustumisaikana tykkäsin sitä enemmän ja enemmän. Siinä oli sekä vauhtipaikkoja että haltuunottotilanteita, missä piti tehdä takakiertoja. Hauska rata jos koira olisi kuullolla ja ohjaus menisi nappiin. Pinja starttasi ensin Hurrilan tytöistä ja veti aivan ihanasti. Kepit meni sellaisella vauhdilla, että yllätyin! Pääsimme maaliin ilman virheitä aliajalla -2.60 s ja lopputuloksena 6./16. Hieno kisaviikonlopun avaus ja hyppärien SM-nollat olivat kasassa!

Pasilla ja Taikalla oli vähän huono tuuri keppien kohdalla. Intohimoa riitti mutta oli vähän liikaakin, niinpä pari sai kolme kieltoa ja harmillisen hylyn. Onneksi löytyi lohdutusta hotellihuoneesta ja laivasta tuomasta pullosta punaviiniä...

Lauantaina aloitimme kisaamaan iltapäivän aikana agilityradalla. Ruotsalaistuomarin rata oli sujuva vauhtirata ja pelkäsin sekä lentokeinua että kontaktien loikkaamista. Rata oli sellainen, että Pinja voisi helposti karata ja sitten olisin pulassa kontaktien kohdalla kuten muuten aina... Olin väärässä, koirani kulki taas kuin juna radalla ja suoritti keinun mallikkaasti, A:n kontakti virheettömästi mutta loikasi valitettavasti pikkasen liian aikaisin puomilta. Muuten loistava veto taas hurjalla aliajalla -7.81(!). Ilman sitä puomin viitosta olisimme voineet olla palkintopallilla, mutta sijoitus 6./18 ei ole huonokaan. Eija Berglund, joka oli katsonnut meitä radan reunalta, ei vain uskonut Pinjan ikää, 10 vuotta! Unohdan sen itse monta kertaa, mutta en voi muuta kuin kunnioittaa Pinjaa joka startista minkä teemme. Se päivä vain tulee lähemmäksi koko ajan koska olemme startaneet viimeisen startin... 

Pasi ja Taika veti tältä radalta toisen hylyn. Taikalla on valitettavasti ongelmia kun rimojen korkeus on maksimikorkeudella medeissä. Jos rima tulee alas Taika aristaa heti ja ei hyppää kunnolla. Täytyy saada enemmän itseluottamuus koiraan koska vauhti on aivan huippuluokaa.

Kisa C oli myös agilityrata kaikkien kontaktiesteiden mausteilla ja tiesin jo, että nyt "lennämme". En yleensä ota enää kahtai agi-rataa peräkkäin Pinjan kanssa sen takia, mutta kun kyseessä on Ahvenanmaakisa en voinut vastustaa... Olin kuitenkin oikeassa. Radalla meni taas lujaa ja Pinja pysyi hienosti paketissa paitsi kontakteilla ja 15 vp tuli näppärästi tulostilille.  Aika oli taas aliajalla -6.88 ja tuloslistasta luki 10./18.

Tässä Pasi ja Taika onnistuivat paremmin.  Keinu oli puhdas, mutta puomilta ja A:n kontaktilta tulivat harmilliset mutta "varmat" viitoset. Lopputulos oli 6./13.

Illan loppuveto oli kunnon vauhtihyppäri ja hauskin kohta oli suoralla linjalla laitettu kolme hyppyestettä ja suora pitkä putki, jonka jälkeen oli takaa suoritettava hyppyeste! Tulipa hylkyjä ja nauruja kun kaikki yrittivät kaikensa ja eri tyylillä! Yritin itse juosta kuin pieni eläin ja ehdin nipin napin saamaan Pinjan kiertämään esteen takaa. Oli riemun paikka kun pääsimme maalin ilman virheitä ja taas aliajalla -1.94 lopputuloksena 9./19. Pinja jaksoi loppuun saakka - ja, emäntäkin...

Taika ei lainkaan tykkänyt hyppyjen korkeudesta ja Pasi keskeyttyi leikin vähän huolissaan, tuloksena HYL. Tähän täytyy löytää ratkaisu. Ilman näitä ongelmia pari olisi ollut ihan huipulla koska medikolmosissa ei tullut paljon tulokisia koko päivän aikana. Jos Pinja olisi ollut medikoira siinä päivänä...

Sunnuntai alkoi ukkossäällä ja kovalla sateella heti aamulla. Lämpöä oli kuitenkin ja tuntui, että liikuimme kasvihuoneessa. Juuri ennen kun saavuimme kisakentälle sateet loppuivat ja aurinko tuli esiin. Ylimääräiset vaatteet poistettiin ja lähdimme tutustumaan rataan. Olimme puhuneet Eija Berglundin kanssa edellisenä iltana ja heitimme vitsejä jos sunnuntaipäivän kisaradan rimat voisivat olla matalimpia kuin maksimikorkeus. Eijan mielestä idea ei ollut hassumpi, tietysti kun enemmän vauhti tulee ja kyseessä oli hyppäri... Emme edes tiennyt mitä toivoisimme... Päivän ja viikonlopun viimeisen kisan kunniaksi rimat laitettiin alemmaksi ja saimme pitää todella hauskaa radalla - ja, saimme juosta! Pinja oli taas uskomaton ja teki viikonlopun kolmmanen virhettömän radan aliajalla -1.81 tuloksena 8./15! Lähdin kotiin todella tyytyväisenä, koirani oli ollut aivan upea!

Pasi veti hienosti Taikan kanssa. Taika meni kuin juna radalla matalemmalla hyppykorkeudella, mutta ohjaaja käänsi liian nopeasti loppusuoralla ja Taika hyppäsi yhden esteen väärältä puolelta, tuloksena HYL! Todella harmin paikka koska vain yksi nollatulos tuli mediluokassa! Nyt vain kuono kohti seuraavia kisoja!

Hotellin ihanassa kallioympäristössä, taustalla kuuluisa Pommern.

Viikonloppu on ollut aivan uskomaton, hauska ja ikimuistonen. Olemme jo varanneet huoneen tammikuun Winter Gamesia varten kun Hotelli Cikadan omistaja ilmoitti, että varauksia on jo tehty. Suositelemme lämpimästi sekä hotellia että kisoja. Ahvenanmaalla on vain niin ihana olla!

:) Lena ja muut Hurrilalaiset