Nyt se on tehty!  Meidän ensimmäinen SM-startti.  Kun Rauman Tiina Puisto kysyi WeCA:n kisoissa kesäkuun alussa olisinkon kiinnostunut kisaamaan heidän SM-joukueessa, en voinut vastustaa tarjousta.  Heidän joukkue oli vailla mini-koiraa ja Pinjan ikää ajatelleessani tarjous oli aivan mieletön sekä suuri kunnia meille.  Tiesin, että meidän keinuongelma oli vain saatava kuntoon.  Pinja ei ollut suorittanut keinua oikein viime kesästä lähtien ja olin jo päättänyt sen perusteella, että Pinja kisaa vain hyppyradoilla koska vauhtia vielä piisaa ja koira rakastaa agilityä.  Ajattelin kuitenkin antaa agilityn "kontaktiradoille" vielä mahdollisuuden ja intensiiviset keinutreenit alkoivat Pasin avulla.  Treeneissä sujui koko ajan paremmin ja paremmin ja aloin jo uskoa tähän hommaan.  Nastola tuli olemaan meidän tulikoe.

Kisapaikka oli aivan mahtava.  Kolme kenttää vierekkäin - mini, medi ja maxiluokkia varten.  Päivän aikana joukkuekilpailussa Suomen mestaruudesta kilpaili 160 joukkuetta ympäri Suomea.  Mini-joukkuetta oli yhteensä 55 ja joka joukkueessa neljä tai kolme koirakkoa eli tiukat kisasuoritukset olivat luvassa.  Joukkuefinaali käytiin käänteisessä järjestyksessä joukkueen kolmen ensimmäisten koirakkojen tulosten perusteella.  Pinjan ja minun startti joukkueessa oli kolmas.  Rauman joukkuen starttinumero oli 26 ja joukkueen kapteenina toimi Puiston Tiina.

SM-kisaajat vasemmalta Henna & Heli, Tiina & Nipa ja Lena & Pinja.  Virpi & Nata puuttuu kuvasta.

26. Rauman Käyttö- ja seurakoirat ry:n koirakot starttijärjestyksessä:

1. Nipa   kääsna      Puisto Tiina
2. Heli     borter        Karimäki Henna
3. Pinja   shelam     Karlsson Lena
4. Nata   cocspa      Niemi Virpi

 Mini-joukkuekisan tuomaroi Luomalan Henri ja hän oli suunnittellut nopean, sujuvan ja sopivan haasteellisen radan kaikilla kontaktiesteillä Pinjan ja minun iloksi.  Ihanneajaksi oli laitettu 45 s.  Ei mitään muuta kuin Let's go!  Nipa ja Tiina starttasivat  ensimmäisenä meidän jengistä ja tekivät hyvän radan.  Tiina ja Nipa taistelevat myös kontaktiongelmien kanssa ja harmillinen vitonen tuli puomilta, rata oli muuten puhdas ja vielä alle ihanneajan!  Hienoa!  Meidän toinen koirakko starttasi noin tunnin Tiinan suorituksen jälkeen.  Jokaisella joukkueen jäsenillä oli oma radantutustuminen eli ensin tutustuivat ne ohjaajat, joilla oli starttinumero yksi joukkueessa.  Ykkösparien kisasuorituksien jälkeen oli kakkosparien vuoro tutustua rataan jne.  Pitkä päivä oli edessä ja tunnelma jännittyneempi joka startin jälkeen.

Joukkuellamme oli vitonen pohjalla kun Heli ja Karimäen Henna starttasivat.  Heli lähti hienosti Hennan tarkalla ohjauksella ja kaikki ongelmakohdat sujuivat virhettömästi ja pari tuli maaliin puhtaalla nollatuloksella!  Upeaa!  Nyt meillä oli varaa tehdä yksi hylky ilman että jäisimme ilman tulosta, koska joukkueen tulos perustuu kolmen parhaan koirakon yhteispisteisiin.  Myönnän, että sydämeni hakkasi kiivasti kun lähdin radalle Pinjan kanssa.  Keinu oli ihan loppusuoralla, ettei meidän heti tarvinnut kohdata sitä, mutta ennen keinua oli jo monta muuta estettä.

Tutun tavan mukaan Pinja ei suostunut istumaan starttipaikalla.  Heti kun otin kaulapannan pois koira nousi seisomaan ja olinkin ja ajatellut varaslähtöriskin etukäteen.  Tunnen koirani ja tiedän, että se kuumenee starttihetkessä.  Nyt ei ollut mokaamisen aika.  Äänen käytöllä ja tiukalla käsimerkillä sain Pinjan odottamaan ja ehdin hyvin vinosti laitetun toka esteen siivekkeelle.  Kutsuin ja Pinja lähti varmasti, teki takakierron kakkosesteellä.  Sitten tuli muuri ja sen jälkeen suora meno kepeille mikä sujui mainiosti.  Seuraavaksi kaarevan putkeen suuhun ja rengas, takakierto, väliveto hyppyesteelle jonka jälkeen oli putken suu todella houkuteltavasti sen takana.  Varmistin tilanteen ja tein pakkovalssin ja Pinja veti oikeaan putkeen eli sen toiseen päähän.  Puomi oli tulossa ja jäin jälkeen kun varmistin sen menoa ja alastulokontaktista tuli kirkas vitonen.  Sen jälkeen oli putki A:n alla, että molemmat putken suut olivat A:n ylösmenosuunnassa yhden hyppyesteen jälkeen.  Pinja lähti hienosti A:lle, se ei edes katsonnut putkea.  Emäntä oli vain taas myöhässä kun varmistin sen oikean reitin A:han, niinpä Pinja ehti loikata pikkasen A:sta ja taas vitonen tilille.  Sitten se loppusuora keinulle, ensin kaksi kimuranttia hyppysuoritusta jotka aiheuttivat paljon ongelmia monelle.  Hypyt menivät loistavasti meillä ja vedin keinulle ja yritin olla kuin treeneissä.  Pinja kiipesi reippaasti ylös ja jäi odottamaan, että keinu löisi maahan ja Pinja pysyi hienosti keinulla!  Siinä meidän henkilökohtainen voitto!  Suoritimme vielä pituuden ja radan viimeisen hypyn ongelmitta ja saldomme oli 10 virhepistettä ja aliajalla!  Ennen finaalia meidän joukkueen sija oli 11./55!

Finaalit käytiin yksi säkäluokka kerrallaan ja oli aivan mahtavaa olla paikan päällä.  Ihmismäärä oli huikea ja kaikki kannustivat kaikkia loistavasti.  Huippusuorituksia tehneet saivat jo radan aikana taputuksia suorituksista ihailevalta yleisöltä.  Suomesta löytyy huippuohjaajia koirineen ja tuli vielä enemmän intohimo lajiin - ja nälkä!  Minäkin haluaa osata!

Virpi Niemi ja Nata olivat jengimme ankkurina ja paineita oli.  Jos tuli nollatulos Rauman lopputulos olisi vain Tiinan ja Nipan 5 virhepistettä.  Alku näytti todella hyvältä mutta renkaan jälkeen, kun piti tehdä se takakierto, Nata hyppäsi esteen väärältä puolelta ja tuomari laittoi kadet ilmaan ja ristiin.  Näin joukkueen lopputulokseksi jäi 15 virhepistettä ja 27./55 joukkueesta, joista 40 sai tuloksen.

Summa sumarum, kokemus oli unohtumaton ja kisojen tunnelmaa ei voi kokea kuin paikan päällä.  Olemme tavanneet paljon mukavia uusia tuttavuuksia sekä vanhoja ystäviä ja kisakonkareita.  Mikä hienointa, vaikka kyseessä oli joukkue SM-kisat kaikki kannustivat kaikkia.  Nyt täytyy saada myös HARJA:lta joukkueita tuleviin tapahtumiin!

Lopuksi SUURET KIITOKSET raumalaisille, että sain kokea tämän Pinjan kanssa.  Päivä oli ikimuistonen meille!  Kiitos!

:) Lena