Tiedän, ettei tämä ole Jerusalem Itkumuuri...  Onneksi teille!  Positiivinen ajattelu on muuten yksi minun elämäni peruskivistä, mutta päivän molempien kisasuoritusten jälkeen olisin mielummin mennyt pimeään kaappiin piiloon.  Yksi ongelma vaan.  Olen juuri kirjoittanut pitkän jutun Sheltit-lehdelle miten paljon hauskoja tilanteita agilityssä on ja miten monta uskomatonta juttua olen itse kokenut radalla vielä pilke silmäkulmassa...  Miksi unohdan aina tämän kun rata ei juuri mene ihan suunnitelmien mukaan?

Kisa A oli todella kivantuntuinen ja yli kahden viikon kisajännitys häipyi pikkuhiljaa.  Pinja oli ylikierroksilla - kuten aina - ja odotukset olivat huikeat puolen vuoden kisatauon jälkeen.  Innostusta oli ja se huipentui heti kun teimme kunnon varman hylyn JO toisella esteellä!  Emäntä halusi mennä vasemmalle hyppyesteelle, mutta oikean puolen putki veti Pinjan luokse kuin magneetti.  Komean hylyn jälkeen koira meni kuin juna radalla ja olisin toivonut, että olisin saanut tuloksen, jotta olisin voinut tarkistaa ajan.  Jäi TODELLA hyvä fiilis!

Kisa B meni ja jäi ilman ilotulituksia.  Toinen este oli nyt kepit ja Pinja jätti viimeisen kepin pujottelematta, sain sen takaisin ja vitonen oli taskussa.  Vitonen muuttui kympiksi keinukielolla ja enemmän "plussapisteitä" tuli A:n ja puomin kontakteista sekä yhden esteen ohimenosta.  Tästä seikkailusta tuli vielä melkein 12 s yliaikaa, että kisakauden avaus oli TODELLA loistava!

Kontaktivirheet ovat meidän jatkuva painajainen ja se tuntui nyt todella turhalta, koska olen koko talvitreeniaikana ollut tarkkana niiden kanssa ja aina suorittanut kontaktit namulautasella.  Ei ole auttanut...  Päivän tuomari Eija Berglund tuli puhumaan meidän kanssa kisojen jälkeen.  Hän oli ihastunut meidän "mummoon" ja tuli kysymään Kellyn iästä ja vähän muuta.  Hän oli myös huomannut Pinjan ja minun "lentävät kontaktit".  Ongelma oli ihan tuttu hänelle ja sen korjaaminen ei ole helppoa.  Eija neuvoi aloittamaan ihan alusta ja suorittamaan puomin hihnalla.  En tiedä mitä minä teen enää...  Tiedän vaan, että jos joskus saan toisen koiran opetan sille heti kontaktit oikein - tai vaihdan ehkä kuitenkin nypläykseen...

:) Lena

Unten mailla tuntuu nollaradat olevan aina...