Hallan kanssa Turussa ja ekan radan jälkeen suunitttelin aloittavani raportin kirjoittamisen kirosanoilla. Onneks toka rata muutti aikomukset.

Tuomari Leena Rantamäki-Lahtinen. Taas oltais tarvittu niitä hemmetin takaaleikkauksia mutta kun ei me sellasia ikinä opita niin täytyi temppuilla sitten muuta. Tein siis suunnitelman miten radan ohjaan. Alkuosuudelle mulla oli kaks ohjausvaihtoehtoa joista valitsin toisen rataantutustumisen jälkeen. Ok. No mitä mä teen!!?? Muutan suunnitelmaa just ku lähetään suorittaa rataa ja valssaan kohdassa jossa ei pitäny, Halla ajautuu kauas, mää liikun liikaa kohti seuraavaa estettä ja kun käännyn kohti seuraavaa hyppyä niin mä KAADAN sen! Hylky! Harmi ku ohjaajaa sähläs, Hallalla oli ihan kivasti asennetta.

No, toka rata pelasti päivän. Siittä meille nolla! Jee. Neljä sekkaa yliaikaa, mutta silti oltiin kolmansia! Huraa! Hallalla olis kyllä ollu vauhtia mutta kun se ei irtoa suorittamaan esteitä itsenäisesti vaan joutuu odottaa ja komentaa mua ni tietty siinä sitte tulee sekunteja.

ATT:n uus halli oli kyllä komia! Alusta oli kovasti mun ja Hallan mieleen ja parasta oli ehkä se että hallissa ei kaikunu pahasti, määki siis kuulin jotain.


Johanna ja Halla