Kaksi kisaa.  Yksi ja sama tulos - HYL...  Yleensä yritän aina löytää jotain positiivista jokaisesta kokemuksesta, mutta nyt täytyy myöntää, ettei se ollut helppoa.  Radat olivat Nybergin Johannan ja tykkäsin niistä.  Ne olivat todella kivoja ja sujuvia - erityisesti hylyn jälkeen... ;)  Niiden jälkeen on aina helpompi ohjata.

En ottanut aamukisaa tällä kerralla, joten tulimme paikan päälle mukavasti vasta ennen puolta päivää.  Startasin vielä toisena, joten en edes jännittänyt hirveästi.  Oli ihan hyvä fiilis ja Pinjallakin oli hyvä meininki päällä.  Heti alussa oli hyppy, rengas ja perään tiukka käännös putkeen.  Putken vieressä oli muuri laitettu kiusallisen liki.  Pinja yritti tietysti muurille, mutta Salmen "haltuunotto" toimi hyvin ja sain koirani käännettyä putkeen.  Tuli vähän laaja kaari, mutta putkeen meno onnistui hienosti.  Pinja oli kuulolla ja vauhtiakin riitti.  Olin vähän hätäinen, kun vedin Pinjan kepeille ja järjestin meille siitä vitosen.  Muuten meni loistavasti ja se "kuuluisa sarjaestekin" meni myös virheettömästi.  Hieno, koska tutustuimme eka kertaa hyppysarjaan, joka aiheutti muille paljon rimojen putoamisia.  Loppusuora oli putkesta puomille, ja sen jälkeen kaksi hyppyestettä kaikki suorassa linjassa.  Tässä sitten SE "mysteerio"!  Olemme katsoneet videolta monta kertaa, että saisimme selityksen miksi Pinja teki totaalisen oman ratkaisun tähän loppuun, mutta se ei ole antanut apua.  Koiran ratkaisu ON täysin epälooginen!  Pinja meni nätisti puomille, otti vielä kontaktin ja HYÖKKÄSI sitten vasemmalle muuria kohti!  Hyppäsi muurin ja teki vielä sen jälkeen loistavan kaarteen ja suoritti kaksi muuta hyppyä väärän suuntaan!  Videosta olemme havaineet, että jo puolivälissä puomia Pinja katsoi muuria, eikä lainkaan ohjaajaa.  Ohjaukseni (ainakin tällä kerralla...) oli "virheetön", koko kroppa näytti suoraan eteenpäin, mutta koira oli jo päättänyt mennä muurille...  OK!  Olimme kuitenkin hylystä huolimatta "voiton puolella", koska sekä A:n että puomin kontaktit suoritettiin puhtaasti. :)

Toinen kisa alkoi niin loistavasti.  Kerrankin tuntui, että vauhtimme voisi riittää hyvin puhtaaseen nollatulokseen.  Keppien sisämeno sujui ihan kuin Pinja olisi luistellut banaanin kuorella sisään!  A:n kontakti tuli taas otettua, mutta valitettavasti olin vähän myöhässä ja Pinja ohitti harmillisesti seuraavan hypyn ja hyppäsi sen vielä väärältä puolelta.  Hyppy oli laitettu vähän "julmasti" vinoon A:n jälkeen.  Harmin paikka, koska oli vain neljä estettä "more to go" sen jälkeen ja loppusuora oli samanlainen kuin eka radalla.  Nyt ohjasin kuitenkin puomille seinän puolelta ja Pinja suoritti sekä kontaktit että ne kaksi viimeistä hyppyä virheettömästi. :)  Oli kuitenkin hieno tulla maaliin, kun eri puolelta tuli kehuja, että oli ollut hyvä meiniki radalla ja, että yksi ja ainoa harmillinen virhe laittoi kepin meidän "onnenpyörään".

Täytyy saada "Lena-Pinja-paketti" toimimaan, että ensi vuonna pääsemme Tornioon SM-kisoihin.  ATT:n viikonlopun jälkeen tiedän, etten vielä ole valmis.  En tiedä, tulenko koskaan valmiiksi, mutta nykyisellä tasollamme emme pärjä huipuille.  ONNEA Maria ja Pippa sekä Suski ja Tyyne MM-karsinta- sekä SM-nollista!  Saitte ne kasaan!  TE OLETTE HUIPPULUOKKAA!  :)

:)Lena